Fitnesslajeista mallia muuhun urheiluun

Fitnesslajeista mallia muuhun urheiluun

Julkaistu: 22.2.2019


Siinä ei oikeastaan enää nykyään ole mitään uutta, että monella muulla urheilulajilla on fitness- ja kehonrakennuslajeista paljon opittavaa ravitsemuksen merkityksestä kehitykselle. Olen tässä vuosien varrella ja tänäkin päivänä monelle urheilijalle – jonka laji ei liity fysiikka- tai voimalajeihin mitenkään – luotsannut ravintovalmennusta ja kummasti mitä ja paljonko suustaan sisään laittaa vaikuttaa suoritustehoon ja palautumiskapasiteettiin. Niin yksilö- kuin joukkuelajeissakin.

Toki joukkuelajien puolella voidaan edelleen päästä jopa lajin korkeimmalle sijalle asti ihan sillä perinteisellä Red Bullia ja Snickersiä linjalla. Yritäpä samaa missä tahansa fysiikkalajissa, niin et ole pääsemässä edes lähelle. Yksilölajeissa onneksi kiihtyvällä tahdilla herätään oikeanlaisen ravitsemuksen merkitykseen, koska jos vastustajalla ravitsemus on kunnossa ja itsellään ei, niin siinä antaa heti tasoitusta. Tänä päivänä monessa lajissa huippu on sen verran kapea paikka, että tasoitusta ei parane antaa.

Toinen osa-alue, jossa monella suorituskykylajilla tuntuisi olevan kovasti kehitettävää ainakin näin fitnessvalmentajan näkökulmasta on palautumisen merkityksen korostaminen. Laji kuin laji, niin ei paras kehitys kovan treenin tai harjoitusjakson aikana tapahdu. Harjoituksen aikana energiavarastoja kulutetaan, kudoksia revitään ja hermostoa kuormitetaan. Varsinainen treenivaste syntyy vasta, kun kaikesta tuosta pääsee palautumaan.

Juuri joku aika sitten tuli erään oman lajinsa MM-mitalistin – kenelle koutsaan sekä ravinto- että voimavalmennusta – kanssa juttua, että alkaa lajitreenit kuormittamaan jo turhankin paljon. Siinä tultiin nopeasti siihen tulokseen, että ilmankos, kun eihän niissä ole pidetty pitkään aikaan minkäänlaista kevyempää viikkoa tai jaksoa. Mikä kylläkin sitten järjestyi. Omaa kehoaan ja tuntemuksiaan siis kannattaa kuunnella.

Mitä minä olen joidenkin nykyaikaisten huippuvalmentajien haastatteluja kuunnellut, niin aika usein sama teema toistuu sen suhteen, miten lajin harjoittelu tulee tulevaisuudessa kehittymään. Tehdään vähemmän, mutta tehdään laadukkaammin ja panostetaan palautumiseen.

En sitten tiedä onko monen vanhemman polven valmentajan opit edelleen peräisin 80- ja 90-luvun DDR:n ja Neuvostoliiton aikaisesta urheilutieteestä vai missä on vika. Ei välttämättä kannata ottaa liikaa mallia urheilijoista tai ajoista, jolloin jostain kumman syystä palautumiskapasiteetti oli hieman eri tasolla kuin tämän päivän suomalaisurheilussa.

Hypertrofiaan tähtäävässä fitnessurheilussa sekä voimaharjoittelussa harjoittelun tyyli ja treenaajan taso sekä ikä ym. ominaisuudet ovat suurimmat määrittävät tekijät, kuinka usein kevennellään. Maksimivoimaa kun jahdataan, niin jopa joka 4. viikko voi olla hyvä pitää kevyenä. Hypertrofisemmassa harjoittelussa tyypillisin kovien treeniviikkojen määrä peräkkäin on 4 – 6 viikkoa ja lähinnä aloittelijat selviytyvät siitä, jos yhtäjaksoinen kova treeni kestää pari kuukautta. Tämän suuntaisista aikamääreistä siis useimmiten puhutaan. Toki poikkeusyksilöitä löytyy aina.

Kun sitten yksi treenaaja pitää kevennyksen kolmen kovan treeniviikon jälkeen, siinä missä joku muu kuuden viikon perään, niin en minä ainakaan valmentajavuosieni aikana ole havainnut, että tuo useammin palautteleva kehittyisi jotenkin hitaammin. Jopa päinvastoin. Kun keventää useammin, niin pääsee kovat jaksot treenaamaan aina fressimpänä ja suhteellisesti kovempaa. Tuki- ja liikuntaelinvaivoja ynnä muita ylirasituksia tai tulehdustiloja ei kumuloidu yhtä helposti ja saattaa pysyä jopa terveenä, kun immuunipuolustusta ei ajeta äärimmilleen.

Kevyenä joka 5. viikko vs. kevyenä joka 9. viikko eli 4 = sopivasti tai 8 = turhan monta kovaa viikkoa putkeen tekee vuositasolla 10 vs. 5 palauttavaa viikkoa. Ei siinä ole kuin 5 viikkoa eroa. Vuodessa. Joten montaa kertaa ei harvemmin palauttelevan tarvitse vuoden aikana kärsiä jostakin krempparajoitteesta tai useammin flunssaa sairastaa, että seurauksena tehokkaiden treeniviikkojen erotus on jo plus-miinus-nolla.

Tähän päälle se fakta, että lyhyemmillä kovilla jaksoilla voidaan treenata suhteessa kovempaa tai jopa määrällisesti enemmän. Jos sattuu olemaan yhden viikon kipeänä, niin ei sen vaikutus ikinä jää siihen yhteen viikkoon. Puhumattakaan siitä kuinka pitkiä projekteja pienempienkin vammojen ja sattumisten kuntouttamiset voivat olla.

Kun siis palautumiseen panostetaan tosissaan, pystytään harjoittelemaan kovempaa, enemmän, laadukkaammin sekä pysytään paremmin terveenä ja ehjänä. Joten useamman palautumisviikon nettovaikutus tuloksekkaiden treeniviikkojen määrään vuositasolla on jopa positiivinen verrattuna pienempään määrään palauttavia viikkoja.

Tähän edellä kuvattuun skenaarioon, kun yhdistetään artikkelin alussa mainittu panostaminen oikeanlaiseen ravitsemukseen, niin rakennetaan jo todellista pesäeroa kanssakilpailijaan, joka ei ymmärrä antaa näille tekijöille niiden ansaitsemaa huomiota.

Markku ”Sensei” Tikka
ProTrainer.fi

Laitan jakoon jos tykkäsit!Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Email this to someone
email

Sensein uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje, niin saat kätevästi tiedon uusista blogi-kirjoituksista, nettiartikkeleista ym. oleellisesta mediasisällöstä ja informaatiosta suoraan sähköpostiisi noin pari kertaa kuukaudessa. Uutiskirjeen tilaaminen ei velvoita mihinkään ja voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.

Seuraa somessa

  • Oleellinen osa, miksi jonkin asian saavuttamista arvostaa on, että se ei tullut helpolla 🙂👍 #senseitikka #salitreeni #motivaatio #työmaa #eioohelppoo #naturalbodybuilding
  • Diettaajia laitetaan muka osaavassakin valmennuksessa syömään ihan liian pieniä määriä ruokaa, mistä saattaa seurata isojakin aineenvaihdunnallisia ongelmia. Kirjoittelin blogiin jutun, että mikä nyt sitten perustellusti on sellainen hyvä lähtökohtainen normaali määrä ruokaa. Suora linkki profiilissa ☝️
#senseitikka #päällikkövalmentajapaljastaa #senseiblogi #dieetti #rasvanpoltto
  • Volyymikierron MRV-treenit menossa. Tänään 30 työsarjaa... mikä on ainakin minulle paljon. Kyynärpäistä löysin vielä pienet kuivat kohdat paidasta 😁
1a. Vinopenkkipunnerrus 20°, 5x8
1b. T-tankosoutu V-kahva, 5x10
2a. Alaviistopenkkipunnerrus, 5×10
2b. Ylätaljaveto myötäote, 5x12
3a. Räkkiveto+olankohautus, 5x8
3b. Takahartiaviparit käsip., 5x15
🥵
#senseitikka #volyymitreeni #mrv #maximumrecoverablevolume
  • FITNESS EXPO LÄHESTYY 🙂
Fitnessurheilijoiden syksyn kilpailukausi etenee kovaa vauhtia ja SM-kilpailuun on enää 6 viikkoa aikaa. Muistakaapa nyt sitten jokainen kilpailija, kun sinne lavalle astutte, että teidän persoonaanne ei siellä lavalla arvostella.
Tuomarit katsovat vain fysiikkaa, miten sitä kantaa ja sen esittää sekä millaisen mielikuvan olemuksellaan saa aikaan. Olkaa hyvin valmistautuneita, koska epävarmuus kyllä näkyy ja vaikuttaa esiintymiseen. Ensivaikutelman pääsee tekemään vain kerran.
Teitä ei kuitenkaan ihmisenä lavalla arvostella!! Todennäköisin miniä- tai vävyehdokas tai muuten mukavin tyyppi ei saa parhaita pisteitä tai sosiaalisesti varauksellisinta ei sen takia jätetä viimeiseksi.
Jos sijoitus ei miellytä ja tunnet, että hävisit, niin se ei kuitenkaan tee sinusta yhtään huonompaa ihmistä kuin mitä olit ennen lavalle kapuamista. Ja jos voitat, niin se ei sitten muuten myöskään tee sinusta yhtään sen parempaa ihmistä. Olet edelleen sama kusipää kuin ennen pisteiden yhteenlaskua.
Joissakin sarjoissa on jopa yli 30 kilpailijaa. Arvatkaapa mitä? Niitä ykköspyttyjä on jaossa edelleen vain yksi kappale ja loput joutuvat enemmän tai vähemmän pettymään. Jos näin käy niin älä luovuta, vaan kuittaa sillä, että taso tuli todettu ja panosta siihen, että tulet itse jatkossa paremmassa kunnossa paikalle.
Kilpailuun tullaan erilaisilla asenteilla erilaisista syistä. Todelliseen urheilija-asenteeseen kuitenkin kuuluu, että tappiosta ei masennuta saatikka luovuteta. Vaan sitten panostetaan entistä kovempaa, jotta seuraavalla kerralla ollaan kilpailussa entistä parempana versiona itsestään.
Isosti tsemppiä kaikilla kilpailijoilla loppurutistukseen. Kovimmat viikot ovat vasta alkamassa, mutta on niistä moni muukin selvinnyt, niin kyllä sinäkin. Nordic Fitness Expossa tavataan!
Markku ”Sensei” Tikka
Sensei Team päävalmentaja
www.ProTrainer.fi
PS. Nostalgiakuva vuoden 2008 Expon SM-kisoista. Vasemmalta oikealle minä olin kolmas, Utti Hietala voitti ja Juha Konttila neljäs.
#senseitikka #senseiteam #päällikkövalmentajapaljastaa #suomenfitnessurheilury

Yhteistyökumppanit

pakkotoistokymppisali