Tunnista tasosi treenaajana

Tunnista tasosi treenaajana

Julkaistu: 13.5.2019


Saliharjoittelua käsittelevissä artikkeleissa mainitaan usein, että treenaajan taso vaikuttaa erilaisilla tavoilla erilaisiin asioihin koskien, miten on järkevintä treenata. Kuinka usein, miten paljon, millä tavalla, mihin keskittyen ja niin edelleen. Mutta mitä tuo ”treenaajan taso” oikein tarkoittaa? Ja mistä tietää, millä tasolla itse on? Lähdetäänpä purkamaan.

Mainitussa asiayhteydessä ”treenaajan taso” ei varsinaisesti tarkoita sitä, että oletko MM-kisojen ykkönen vai piirikunnallisten ikuinen kakkonen. Se ei tarkoita oletko optimoinut elämäsi kaikki osa-alueet palvelemaan ensisijaisesti lihasmassan kasvatusta vai harrasteletko salitreeniä kaverin kanssa lähinnä sosiaalisen kanssakäymisen muotona. Ei tarkoita näitä, mutta toki liittyy asiaan. Korkean tason kilpailuissa harvemmin näkee aloittelijoita ja kehitys on sitä tehokkaampaa mitä enemmän siihen panostaa.

Treenaajan taso tulee ymmärtää edistyneisyystasona. Kuinka pitkälle joku on päässyt kehityksessään. Lisäksi tämä tulee aina suhteuttaa kyseisen yksilön olemassa olevaan potentiaaliin. Oli se sitten reilua eli ei, niin ihmisten geneettisessä potentiaalissa lihasmassan ja voiman kehittämisessä on yksilöiden välillä valtavia eroja. Aivan kuten minkä tahansa taidon tai ominaisuuden kehittämisen potentiaalissa. Koskee muuten vahvasti myös rasvanpolttotahtia tai tietyn rasvaprosentin saavuttamista.

VILKAS, LYSTIKÄS ja VIISAS

Beginner, intermediate, advanced -jako on erittäin hyvin kuvaavaa. Isänmaan äidinkielellä hajontaa termistössä näyttää olevan enemmän, mutta jokseenkin vakiintunut käytäntö ovat ilmaisut: aloittelija, harjaantunut ja kokenut.

Aloittelija on aloittelija. Ei epäselvyyttä. Intermediate-taso on itsessään melko laaja käsite, joten se on toisinaan syytä jakaa erikseen early intermediate ja late intermediate -kategorioihin. Käytännössä ollaan aika eri tilanteessa, jos juuri päästiin irti aloittelijastatuksesta tai ollaanko ihan kohta jo kokeneita. Suomeksi puhutaan vastaavasta hieman harjaantuneesta sekä hyvin harjaantuneesta.

Advanced-tason suora käännös on edistynyt. Eikä näissä termeissä sinänsä mitään totaalisen oikeaa ja väärää ilmaisua olekaan. Useimmiten käytetään kuitenkin termiä kokenut.

Joskus kuulee puhuttavan myös eliittitasosta, mutta sitä käytetään lähinnä kilpaurheiluun liittyvissä asiayhteyksissä, missä esim. tietyllä tulostasolla saadaan kyseinen status. Näin ollen tätä kategoriaa harvemmin erikseen mainitaan yleisen tason asiaa sisältävässä treenikirjallisuudessa.

KERRO KERRO KUVASTIN

Mistä sitten oikein tietää, millä tasolla treenaajana on? Kas siinä pulma. Siihen ei ole olemassa mitään absoluuttista mittaria tai määritystapaa. Kuten edellä käytiin läpi, tulee edistyneisyyden määrä suhteuttaa aina siihen, kuinka pitkällä omassa kehityspotentiaalissaan henkilö on.

Pelkät treenivuodet eivät kerro treenaajan tasosta yhtään mitään. Näin valmentajan roolissa tulee usein vastaan henkilöitä, jotka ovat treenanneet salilla vuosikausia eivätkä ikinä ole päässeet aloittelijatasoa pidemmälle, vaikka yritystäkin siihen on ollut. Eikä kyse ole ollut edes potentiaalin puutteesta vaan tietämyksen ja käytäntöön laittamisen vajavaisuudesta. Valmennuksessa on sitten viimein alettu tekemään oikeita asioita oikealla tavalla, niin kehitystä on tullut ovista ja ikkunoista.

Vain lihasmassan määrä ei kerro treenaajan tasosta kovinkaan paljoa. On hyvin yksilöllistä, paljonko edes omaa geneettistä potentiaalia lihasmassan kehittämiseen. Jollakin sitä on 5kg siinä missä toisella 15kg ja kolmannella 25kg. Mitä suuremmasta määrästä puhutaan, niin aina pienemmäksi käy porukka keneltä se parhaimmillaankaan onnistuu. Toki sama pätee kaiken pienimpiin kilomääriin. Miten hyvin tai nopeasti tuota potentiaaliaan pystyy hyödyntämään, on täysin määräpotentiaalista erillinen asia.

Olen nähnyt tapauksia, että potentiaali lihasmassan määrän suhteen on ollut erittäin hyvällä tasolla ja siitä yli 90% on onnistuttu ulosmittamaan parin ensimmäisen treenivuoden aikana. Ja vastaavasti tapauksia, että absoluuttinen määrä on ollut samaa luokkaa, mutta samalle 90% tasolle pääseminen on ottanut 5 – 10 säännöllistä treenivuotta aikaa.

Treenaajan tasoa hahmottaessa pitää ajatella, että paljonko kehitystä on saatu salilla aikaiseksi henkilön lähtökohtaan verrattuna. Kauanko siihen on mennyt aikaa. Ja mitä kehityksen eteen on tehty määrällisesti sekä laadullisesti. Eikä ainoastaan salilla vaan myös salin ulkopuolella. Onko treeni, syöminen, nukkuminen, stressinhallinta ja muut elämäntavat palvelleet alkuunkaan tavoitetta.

Kaiken edellä mainitun pohjalta pystyy sitten jo hahmottamaan, että millaisesta tasosta suunnilleen puhutaan. Mitään kaavaa minulle ei ole tähän antaa, että mikä määrä jotakin tarkoittaa mitäkin. Omasta kokemuksestani voin sanoa vain, että kun on parikymmentä vuotta salilla treenannut ja puolet siitä ajasta muitakin valmentanut, niin jonkinasteinen silmä asiaan kehittyy ilman sen suurempaa tietoista yrittämistä.

S TARKOITTAA TOIVOA

Mutta jos nyt jotain hyödyllistä nyrkkisääntöä pitäisi väkisin vääntää, niin olettaen, että panostaminen kehittymiseen on kunnossa, niin aloittelijavaihe kestää yleensä puolesta vuodesta noin vuoteen. Vuodet 1 – 3 ollaan aikaista keskitasoa ja 3 – 5 myöhäistä keskitasoa. Jossain kohtaa vuosien 5 – 10 välillä voi alkaa kutsumaan itseään kokeneeksi treenaajaksi. Nämä määrät siis silloin, kun oikeasti panostetaan tavoitteen eteen määrällisesti sekä laadullisesti kunnolla ja kehitystä myös saadaan koko ajan aikaiseksi.

Kenenkään maksimipotentiaalia ei pysty kukaan ennustamaan. Ei edes henkilö itse. Vai pitäisikö sanoa, että ei varsinkaan henkilö itse. Se selviää sitten vasta vuosia myöhemmin jälkikäteen. Toisaalta juuri tästä syystä itseään ei myöskään pidä tuomita toivottoman lahjattomaksi, vaikka kehityksen taso ei tällä hetkellä olisikaan kovin korkea.

Tunnistakaa tasonne treenaajana. Noin suunnilleen. Yrittäkää tosissaan, olkaa kärsivällisiä, tehkää suunnitelmia, asettakaa tavoitteita, etsikää tietoa, ottakaa selvää, hankkikaa kokeneempaa apua, älkää toistako samoja virheitä tai muiden virheitä. Kun panostaa kunnolla pitkäjänteisesti ja tekee oikeita asioita tavoitteensa eteen, niin voi päästä pidemmälle kuin ikinä oletti olevan mahdollistakaan.

Markku ”Sensei” Tikka
ProTrainer.fi

Laitan jakoon jos tykkäsit!Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Email this to someone
email

Sensein uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje, niin saat kätevästi tiedon uusista blogi-kirjoituksista, nettiartikkeleista ym. oleellisesta mediasisällöstä ja informaatiosta suoraan sähköpostiisi noin pari kertaa kuukaudessa. Uutiskirjeen tilaaminen ei velvoita mihinkään ja voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.

Seuraa somessa

  • KUORMITUSTA VATSALIHAKSILLE
Vatsalihakset ovat lihaksia. Ne vastaavat nousujohteiseen kuormitukseen aivan kuten mitkä tahansa muutkin lihakset. Jos vatsalihaksiin haluaa lisää voimaa ja lihaspaksuutta, niin niitä tulee kuormittaa sen mukaisesti.
Ennen kuin kukaan nyt pelästyy termin ”lihaspaksuus” yhdistämistä vatsalihaksiin, niin pelko pois.
Luonnollisin keinoin lihasta kasvattavilla ns. naturaali-treenaajilla vatsalihaksissa ei edes ole niin paljoa potentiaalia, että niiden lihaskasvulla keskivartalonsa näyttävyyden saisi esteettisesti huonompaan suuntaan. Päinvastoin.
Jos siis olet keskeltä mallia tasapaksu pökkelö, niin se johtuu vain ja ainoastaan kehosi perusrakenteesta eli geeniperimästä tai läskin määrästä. Ei takuulla siitä, että nyt on tullut treenattua liian suuret vatsalihakset.
Vatsalihakset vastaavat hyvin 10 - 20 toiston mittaisiin sarjoihin. Ei kuitenkaan ole tarvetta aina paukuttaa pisintä mahdollista sarjaa tai mennä siitä korkeammalle kuin ärsykevaihtelun takia. Edelleen siis samat säännöt pätevät kuin muillekin lihaksille.
Jos tarkoitus on tehdä tiettyä liikettä esim. 3 sarjaa x 12-15 toistoa, niin siinä kohtaa kun 3 x 15 onnistuu, laita lisää painoa / vastusta. Koneissa ja taljoissa pakkaan lisää levyjä.
Sit-up ja rutistus -tyyppisissä liikkeissä levypaino niskan taakse tai rinnan päälle tai penkkiä jyrkempää kulmaan. Jalkojen nostossa kuntopallo polvien väliin ja tätä rataa. Jos liikettä on vaikea kuormittaa enemmän, niin sitten vaihda raskaampaan liikkeeseen.
Näin tammikuun kunniaksi mainittakoon vielä, että vatsalihasliikkeiden tekeminen ei polta rasvaa vatsasta, vaikka kuinka tuntuisi poltetta lihaksissa. Sen tekee ainoastaan ruokamäärän ylittävä energiankulutus eli energiankulutuksen alittava ruokamäärä. Eikä vatsalihasliikkeiden suorittaminen kuluta kaloreita juurikaan.
Toki vatsalihaksia on suositeltavaa dieetilläkin treenata, mutta ei siitä syystä, että sillä rasvanpolttoon olisi kovasti vaikuttamassa.
Markku ”Sensei” Tikka
www.ProTrainer.fi
#senseitikka#päällikkövalmentajapaljastaa
#vatsalihakset #vatsatreeni
  • Funktio-anaalista punnertelua... voisin suositella apuliikkeeksi erityisesti erinäisten tatamilajien vääntäjille ja muille kamppailijoille, kun toiminnallisuus on tärkeää, mutta punnerrusvoima ei sitä lajin kannalta kaiken oleellisinta. Tosin eipä tällaisen ns. puoli-isometrisen toistotavan pitkä tension alainen aika hypertrofiallekaan huonoa tee 😁 
#senseitikka #voimavalmentaja #kamppailulajit #punnerrus
  • Ei ole olemassa mitään maagista rasvanpolttosykettä, jonka alueella liikuntaa harrastaessa rasva palaisi paremmin 😯 Aerobisen liikunnan rasvanpolttovaikutus kulminoituu energiankulutukseen eli mitä korkeampi syke pidemmän aikaa, niin sitä enemmän energiaa kuuluu ja näin ollen rasvaa palaa.
Tämä myytti matalan sykkeen paremmuudesta juontaa juurensa siitä, että mitä matalampi syke, niin sitä suurempi suhteellinen osuus energiankäytöstä suorituksen aikana tulee rasvoista. Eikä se näytä häiritsevän, että samalla logiikalla parasta rasvanpolttoaktiivisuutta olisi paikallaan istuminen.
Ei kuitenkaan ole oikeasti mitään merkitystä rasvanpoltolle, mistä keho ottaa energiansa liikunnan aikana tai millään muullakaan yksittäisellä ajanjaksolla, koska energia-aineenvaihdunta tasaa itsensä pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.
Tehokkaan rasvanpolton kannalta kyse ei siis ole suhteellisesta energiankäytöstä tietyllä hetkellä, vaan absoluuttisesta energiankäytöstä koko vuorokauden tms. pidemmän aikavälin aikana.
Joko sanoin, että myöskään liikunnan suorittamisen vuorokaudenajalla ei ole merkitystä. Aamulenkki ei siis tarjoa iltalenkkiin nähden mitään muuta lisähyötyä kuin, että sitten liikunta on siltä päivältä tehty eikä enää pysty jumittumaan sohvalle Netflixiä vahtaamaan liikunta edelleen suorittamatta.
Markku ”Sensei” Tikka
ProTrainer.fi 
#senseitikka #päällikkövalmentajapaljastaa #rasvanpoltto #sykealue #aerobinen #liikunta #dieetti
  • Tässä on nyt taas saanut lukea iltapäivälehtien sivuilta mitä erilaisempia juttuja siitä, miten tällä kertaa pääsee elämänsä kuntoon. Niiden pohjalta olen tullut siihen lopputulokseen, että se onnistuu vain ryhtymällä vegaani-ketoosi-pätkäpaastolle.
Pelkkä laihduttaminen ei nimittäin enää nykyään riitä, vaan samalla täytyy pysäyttää ilmaston lämpeneminen, pelastaa planeetta, selvittää lapsuustraumansa sekä syödä kuin aikana, jolloin eliniänodote oli 30 vuoden luokkaa.
Laihduttaa saa vain, jos on lihonut oikeista syistä. Ei suinkaan vääristä syistä. Jos olet lihonut, koska olet syönyt liikaa pullaa, koska pulla maistuu hyvälle ja ajattelit selvitä liikkumalla enemmän ja syömällä vähemmän, niin unohda koko juttu. Ehei!
Sinun täytyy terveellisten elämäntapojen aloittamisen sijaan kirjautua suljetulle osastolle, jossa terapeutin ja ryhmäistuntojen avulla viimein ymmärrät, että mielestäsi pulla maistuu hyvälle vain, koska isäsi ja äitisi hakkasivat sinua lapsena liian paljon tai liian vähän.
Kaloreita ei myöskään saa laskea, koska sellainen on aivan liian rajoittavaa. Vaan vailla minkäänlaista aikaisempaa toimivaa kokemusta täytyy vain kuunnella kehonsa luonnollisia viestejä. Jos viestit edelleen käskevät syödä pullaa, niin takaisin pakkopaitaan.
Kaiken lisäksi, mikäli kuvittelit pudottavasi painoa, jotta voit loppuvuoden syödä pullaa paremmalla omatunnolla, niin sellainen ei sovi alkuunkaan. Laihduttaa saa vain, jos tulokset ovat pysyviä. Ikuisesti!! Jos on olemassa pienikin mahdollisuus, että lihot joskus vielä uudestaan, niin turha aloittaa ollenkaan.
Sinun täytyy vain ajatella positiivisesti sekä oppia hyväksymään rapakuntosi ja elintasosairausriskisi sellaisena kuin ne ovat.
Markku ”Sensei” Tikka
ProTrainer.fi
#senseitikka #päällikkövalmentajapaljastaa #ravintovalmennus #vegaani #ketoosi #pätkäpaasto #rasvanpoltto #laihdutus

Yhteistyökumppanit

pakkotoistokymppisali