Eeppinen asiakaspalaute

Julkaistu: 2.12.2016

Lokakuussa päättyneen 1½ vuotta kestäneen on-line valmennuksen jälkeen kyseinen mieshenkilö kirjoitti minulle kolme A4-sivua pitkän palautteen. Luvan kanssa sen nyt hieman lyhennettynä julkaisen, koska tässä on erittäin hyvin käsiteltynä, miten ylipainosta normaaliin järkevällä tavalla toteutettu painonpudotus  muuttaa elämänlaatua sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Mukana myös sekalaisia huomioita allekirjoittaneen valmennuksessa olemisesta. Tästä eteenpäin hänen tekstiään:

RASVANPOLTTODIEETTI

Palataanpa alkujuurille. Maaliskuussa 2015 meillä alkoi projekti, jonka tarkoituksena oli pudottaa painoa/rasvaprosenttia ja yrittää säilyttää kaikki mahdollinen lihasmassa. Lähtökohtana 124kg raavasta miestä ja vasta katkennut hauisjänne joka oli juuri saatu kuntoutettua ”normaalin” elämän tarpeita vastaavaksi. Rasvaprosentti oli tasan 40,2% ja vyötärön ympärys muistaakseni 125 cm. Treeniä takana vuosia ja vuosia saavuttamatta oikein mitään. Elintavat ainakin ruokailun osalta olivat kebab/pizza linjalla. Mieli maassa ja unet vähissä. Mutta mutta…

11kk myöhemmin paino alimmillaan 79kg, rasvat muistaakseni 10,2% ja vyötärön ympärys 85cm. Leikattu käsi kesti kaiken mitä sillä halusi tehdä, niin salilla kuin salin ulkopuolellakin. Dieetistä huolimatta olo energinen, unet pitkiä ja hyviä ja se huikea fiilis, verrattavissa ensimmäiseen kertaan… Koko dieetin aikana oli yksi viikko jolloin paino nousi ja sekin johtui massiivisesta suolan lisäyksestä ruokavalioon. Muuten tasaista pudotusta viikosta toiseen ja toisin kuin olin ajatellut, oli virtaa vielä ihan riittämiin joka treeniin ja arkeenkin.

Kaikki ongelmat tuli selvitettyä, ohjeet päivittyi projektin aikana aina kun se oli tarpeellista ja heikoimmilla hetkillä ei lyöty henkisesti vaan reippaasti tuli kannustusta. Loppujen lopuksi peilistä katsoi vieras mies jolla rasvat oli tirisseet salille ja vielä jokunen lihassolukin oli tallella. Toisin sanoen sain juuri sen mitä olin tilannut, vieläpä ammattimaisesti ja turvallisesti toteutettuna. Nykyään katson säälien ihmisiä jotka pyrkivät samaan tulokseen ties millä pussikeitto/tuhotaan aineenvaihdunta -paska metodeilla.

FYYSINEN MUUTOS

Otetaanpa käsittelyyn ensin aerobinen kunto. Ennen dieettiäkin kävelin, uin ja pyöräilin, mutta juoksusta näin vain unta. Parin kuukauden jälkeen aloitin kevyen hölkän sekä varovaiset intervallit. Alkuun ei pystynyt jouksemaan kuin ehkä 6 kilometriä ja siihenkin meni tunti. Intevalleissa 20 sekunnin vedossa saattoi päästä ”pylvään välin”. Nyt ennätys on 12,7km aikaan 1h 9min ja intervalleissa 15 sekunnin vedossa jäävät vanhat tutut 20-25 sekunnin käännös paikat kauas taakse.

Tähän täytyy myös huomioida se että treenin painotus ei todellakaan ole ollut kallellaan aerobiseen kuntoon päin. Maksimissaan 2 juoksua viikossa ja silti tulosta on tullut. Tämähän on myös suoraan vaikuttanut punttisalille, palautuminen on nopeampaa ja tekeminen paremman hapenottokyvyn johdosta helpompaa. Annan ison plussan siitä, että treeni on sisältänyt myös tämän tyyppistä liikuntaa, eikä vain maksimi pumppia hakevia salitreenejä.

Tällä hetkellä 6kk reverse dieettiä takana ja vaikka absoluuttinen voima ei olekaan erityisen paljon kasvanut 124kg kuntoon verrattuna voi suhteellisen voiman kehitykseen olla enemmän kuin tyytyväinen. Lisäksi etävalmennuksen sivutuotteena on huimasti parantunut tekniikka. Tämä johtuu siitä, että valmennuksen myötä on tullut halu tehdä asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Valmennuksen aikana on tavallaan tulosvastuussa, joten oma aktiivisuuskin asioiden tekemiseen kasvaa. Joten suurin osa uusista tuloksista on tehty vielä entistä puhtaammalla tekniikalla.

HENKINEN MUUTOS

Fyysistäkin muutosta suurempi parannus on tapahtunut tällä saralla. Ensimmäistä kertaa elämässä voi olla täysin tyytyväinen omaan tekemiseen. Onnistumisen tunne on huikea motivaattori. Tähän lisätään paremmat unet, parempi vireystaso, hyvä positiivinen mieli ja parantunut stressinsieto kyky. Lopputuloksena on parantunut arki ja aika ajoin tunne, että henkisellä tasolla on melkein tuhoutumaton. Elämä on mukavaa!!

Luonnollisestikkin edellä mainituista asioista tulee positiivinen noidankehä, joka ruokkii itseään ja ajaa miestä entistä parempaan yrittämiseen ja tulokseen. En olisi koskaan arvannut ennen valmennuksen alkua, että tämä henkinen ja elämänlaadullinen muutos nousee arvoasteikossa huomattavasti fyysistä muutosta korkeammalle.

MUITA HUOMIOITA

Kuten jo mainitsinkin on tekemisen laatu parantunut huomattavasti jo etävalmennuksella, pelottaa ajatella mitä saisikaan aikaan jos asuisin Turussa ja pääsisi tekemään ihan kasvokkain. Treenin laadun lisäksi on suhtautuminen ravintoon muuttunut paljon. Kun luottaa ammattilaisen tekemään arvioon kulutuksesta/energian saannista, on hyvä lähteä itsekkin miettimään mitä syö/voi syödä. Aluksi menin itsekkin kuivalla riisi/sei linjalla, mutta koska kaikki makrot ja kokonais energian maarä on tiedossa, voi ruoka-aineita soveltaa loputtomasti ja muodostaa melkein mitä aterioita tahansa.

Esimerkkinä silloin tällöin olen leiponut pitsaa, joka sopii desimaalin tarkkuudella kaikkiin makroihin ja kokonais energia määrään. Puhumattakaan monipuolisista, lähes rajattomista mahdollisuuksista kokata perus kotiruokaa. Toisin sanoen en koe ravinnon osalta jääneeni mistään paitsi. Tämän koen suureksi hyödyksi jatkoa ajatellen. Voi grillata, paistaa, keittää ja vatkata melkein mitä vain ja silti syödä suunnitelmallisesti.

Isoa plussaa myöskin siitä, että liiallisilla lisäravinteilla ei ole kikkailtu. Hirvittää katsoa, kun joihinkin valmennuksiin täytyy heti alkuun sijoittaa 1000 euroa kaikenlaisiin burner vihreäpakurikääpä mega abcdefg-purnukoihin ja itse ravinto on parsa ja vihreä paprika.

Toisena asiana mainittakoon kehon huolto. Aiemmin olin kuin rautakanki ja hieronnassa kävin vain kun joku paikka ei enää liikkunut. Nyt venyttelen keskimäärin 5-6 kertaa viikossa koko kehon läpi ja hierontaankin tulee mentyä jo ennen ongelmia. Tästä taas päästään paremmin toimivaan kehoon, parempaan liikkuvuuteen, vähempiin kipuihin ja laadukkaampaan tekemiseen. Lisäksi maininnan ansaitsee lepo. En ollut aiemmin ajatellutkaan, että treenistä pitää levätä. Päivällä treenataan ja yöllä levätään, näinhän se menee, eiku… Aluksi olin täysin tyrmistynyt lepoviikko ajatuksesta, mutta taas tämänkin valmentaja tiesi paremmin. Treeni ei takkua ja tekeminen on huomattavasti mielekkäämpää, kun välillä lepää. Oppia ikä kaikki.

Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että on projektin aikana toki joutunut asioista luopumaan ja tekemään rajujakin kompromissejä. Poikien keskeiset 4 päivän ”saunaillat” on jääneet HIEMAN vähemmälle. Aina ei ole voinut lähteä muun porukan mukaan pitsapuffettiin tai muihin ruokafestivaaleihin. Tai dieetillä kun olet töiden päälle juossut 10km:n lenkin ja repäissyt kyykkytreenin, ei välttämättä energia riitä elokuvailtaan tai romanttisiin hetkiin vaimon kanssa. Mutta jokainen joka tätä lajia on koskaan harrastanut tietää kyllä, että näinhän se menee ja palkinnot ja mielihyvä kerätään jostain muualta, johonkin muuhun aikaan.

Epäsuomalaiseen tapaan joudun nostamaan omaa häntäänikin. Olen tehnyt asiat niiden vaatimalla vakavuudella ja lähtökotaisesti kun on kiinnostunut jostain, niin on ko. asiaa on helpompi toteuttaa. Suurin virhehän olisi luovuttaa asiat 100% jonkun toisen hoidettavaksi ja odottaa ihmettä. MUTTA haluan painottaa sitä tosiseikkaa, että yksin tästä matkasta ei olisi selvinnyt. Valmentajan asettamat rajat ja tuki sekä tietotaito on ollut ehdoton edellytys onnistumiselle.

TÄYDET SUOSITUKSET

Kaikille kiinnostuneille olen suositellut ja aion suositella jatkossakin, mutta aina olen maininnut, että pätevästä valmentajasta huolimatta pitää itselläkin olla motivaatiota. Varsinkin, jos kyse on etävalmennuksesta. Tavoitteista on helpompi lipsua, kun joku ei kyttää koko ajan tekemisiä, mutta motivoituneelle harrastajalle erinomainen apu. Voin lämpimästi suositella Markku Tikkaa valmentajaksi kaikille apua tarvitseville.